Vanha sanonta: Jokainen poliitikko tietää, mitä pitää tehdä, muttei tiedä miten voi sen jälkeen tulla valituksi uudelleen
Joined October 2022
- Tweets46.6K
- Following41
- Followers1.3K
- Likes28.8K
Kysymyksiä, johon ei saa vastauksia:
1. Missä asiassa Marinin hallitus onnistui?
2. Miksi Marinin hallitus laati lain 34% jakeluvelvoitteesta?
3. Miksi Tuppurainen ei valmistautunut Uniper-neuvotteluihin?
4. Miksi Marinin hallitus ei vaihtanut korkostrategiaa?
Demarit ja Vasemmisto haluaa lopettaa tämän kokeilun, koska se osoittaa, että yksityinen sektori on parempi kuin julkinen.
Rinne-Marinin RAHAA ON-hallitus jakoi vastuuttomasti järjettömän korkeakorkoista velkarahaa kaikille sen takia, ettei hallitus olisi hajonnut. Järjetöntä! Nyt Suomi on pulassa. Ei koskaan enää vihervasemmistoa hallitukseen!
Antti Rinne myöntää tämän päivän Hesarissa Marinin hallituksen vastuuttoman tuhlaamisen.
Siksi ei koskaan enää vihervasemmistoa hallitukseen!
Oululainen Vasemmiston kansanedustaja. Miksi @KalevaMedia ei kirjoita tästä sanaakaan?
@anttijkokkonen
Pirkko Määttä retweeted
Pörssikurssien laskeminen ja talouden hyytyminen on tuiki tavallinen seuraus vasemmiston vaalivoitosta.
Vasemmisto lupaa aina lisää vastikkeetonta rahaa kaikille, mutta vapaa markkinatalous ei tietenkään tuota sellaista.
Ja koska ei tuota, raha on otettava yritysten pääomista ja tuloksista. Silloin osakekurssit laskevat ja talous taantuu.
Pelkkä lupaus rahan jakamisesta riittää siis tekemään suurta tuhoa, ja tämän vuoksi sosialismi johtaa aina katastrofiin kaikille. Ensin tietenkin köyhimmille.
hs.fi/visio/art-200001239296…
Marinin hallituksen epäonnistumisia:
- väärä korkostrategia
- työttömyys räjähti kasvuun 3/2022
- Uniper-katastrofi
- järkyttävä moka EU-elvytyspaketissa
- julkisen puolen paisuttaminen
- järkyttävä soteuudistus
- metsien hiilinielun romahduttaminen
Jos Suomi luopuu velkajarrusta, nousee korot välittömästi. Se on paha juttu
1) asuntovelallisille ja
2) valtiolle, koska Marinin hallitus otti järjettömän määrän velkaa vaihtuvalla korolla ja vaihtoi vanhat kiinteäkorkoiset nollakorkoiset velat vaihtuvakorkoisiksi
Sinun rahasi ei ole sinun rahojasi. Sinun ja muiden työssäkäyvien suomalaisten rahoilla saadaan useaan Italialaistaloon uudet ikkunat ja peltikatto
Suomen vihervassarit rakastaa Putinia ja muslimeja.
HS: Tarja Halonen ei kadu kuuluisaa kuvaa Vladimir Putinin kanssa - Verkkouutiset share.google/E1rhY2KjKhtVatp…
Ei koskaan demareita hallitukseen!
Keitä ovat tavalliset suomalaiset, joista SDP jatkuavsti puhuu? Ovatko 50k vuodessa tienaavat epätavallisia? He maksavat jo 60% kaikista tuloveroista, vaikka heitä on vain 20% palkansaajista. Jos niin, heitä tarvitaan Suomeen lisää vai mitä @TyttiTup
verkkouutiset.fi/a/suomi-ei-…
Koskaan Suomen historiassa ei yritystukia ole maksettu niin paljon kuin Marinin hallituksen toimesta. Marinin hallitus mm. alkoi tukemaan maakuntalentoja.
Orpon hallitus päätti lopettaa tämän tuen.
kaleva.fi/finnair-aloittaa-k…
Työttömyys pienenee koko ajan, mutta työttömyysprosentissa se ei näy, koska Marinin hallituksen perheenyhdistäminen toi Suomeen valtavasti sohvankuluttajia.
Suhdanne | Teknologiateollisuuden työllisyys kasvoi eniten kolmeen vuoteen
hs.fi/visio/art-200001238727…
Yli 100 teosta urallaan kirjoittanut Aalto-yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti kirjoittaa vahvalla näkemyksellä, miten Marinin hallitus epäonnistui kaikessa.
Julkisen sektorin ongelma on suuri, ylipalkattu johto kauppalehti.fi/uutiset/kl/a0…
Sähkön hinta ei juurikaan ole noussut viimeisen 50 vuoden aikana. Kuluttajan maksama hinta on noussut lähinnä sähkön siirtohintojen sekä veronkorotusten myötä.
Pirkko Määttä retweeted
Datakeskukset voivat oikeasti muuttaa Suomen talouden suunnan.
Mutta vain, jos osaamme käyttää mahdollisuuden oikein.
Suomen saama hyöty riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka suuri osa arvon tuotosta pystymme omistamaan ja jättämään Suomeen.
Eroa voi hahmottaa kolmella arvon tuoton tasolla.
1. GPU-vuokraus: myymme laskentakapasiteettia.
Liikevaihtoarvion vertailuna on Lambdan B200-laskentakortin vuokrahinta, 6,99 dollaria tunnilta. Kun koko järjestelmän sähkötehoksi oletetaan 2,5 kilowattia korttia kohti, myyntiä syntyisi noin 2,80 dollaria kilowattitunnilta.
2. Mallipalvelu: myymme tekoälymallien käyttöä.
DeepSeek ilmoittaa V4.1 Flashin tuottavan 38 dollaria myyntiä GPU-tunnissa. Samalla teho-oletuksella tämä tarkoittaisi 15,20 dollaria kilowattitunnilta. Myyntiluku on yhtiön ilmoitus; sähköteho oma oletukseni.
3. Kokonaispalvelu: myymme asiakkaalle tekoälypohjaisia kokonaispalveluja.
Käytän tässä 3,5-kertaista arvokerrointa, joka on toimialan standardioletus. Se tarkoittaa, että token-kulut olisivat 28,6 % palvelun myyntihinnasta: yhden euron mallipalvelumyynti sisältyisi 3,50 euron kokonaismyyntiin. Loppuosalla katetaan palvelun muu tuotanto ja kate.
Mitä nämä erot voisivat tarkoittaa Suomelle?
VTT:n 2026 julkaisemassa skenaariossa Suomen datakeskusten IT-kapasiteetti kasvaa noin 2,0–3,4 gigawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä.
Laskin vuoden 2026 jälkeen valmistuvan kapasiteetin vuosituoton, rakentamisen ajoitus huomioiden.
Jos puolet (50%) myynnistä muodostuisi uudeksi kotimaiseksi arvonlisäksi, vuoden 2030 laskennallinen BKT-lisä olisi:
• GPU-vuokrauksessa 12–23 miljardia euroa.
• Mallipalveluissa 64–125 miljardia.
• Kokonaispalveluissa 225–439 miljardia.
Vertailuksi: Suomen vuoden 2027 BKT-ennuste on noin 305 miljardia euroa.
Mittakaava on valtava. Jos uskomme VTT:n arvioon kapasiteetista, tässä on potentiaalia muuttaa koko kansantaloutemme suunta hyvin merkittävällä tavalla.
Suomen kannalta ratkaisevaa on löytää keinot päästä ylemmille arvontuoton tasoille.
Tarvitsemme kotimaista omistajuutta, kasvurahoitusta ja yrityksiä, jotka rakentavat omaa tekoälykyvykkyyttä, omistavat asiakassuhteen ja myyvät palveluja maailmalle.
Kilpailu on globaalia. Tekoälyyn kohdistuu valtavia kasvuodotuksia, ja nyt rakennetaan yrityksiä, joille tulevien vuosikymmenten tulot kertyvät. Suomella on mahdollisuus saada niistä merkittävä osuus.
Datakeskukset voivat olla meille myös se hopealuoti julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseen.
Se vain vaatii yrittäjyyttä ja kykyä nähdä datakeskukset mahdollisuuksien kautta.
