Petri Selkee

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa.